Lapin eduskuntavaaliehdokkaat valmiita korostamaan Barentsin alueen tarpeita yhteistyössä yli puoluerajojen

Barents vaalipaneeli.jpgEurooppalainen Lappi -yhdistys ja ThinkBarents -hanke järjestivät yhteistyössä tiistaina 29.3.2011 vaalipaneelin lappilaisille kansanedustajaehdokkaille otsikolla ”Valuvatko Barentsin mahdollisuudet ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä?”. Paneeliin saatiin ehdokas jokaisesta eduskuntavaaleissa lapissa esillä olevasta puolueesta ja keskustelu oli varsin vilkasta. Mukana paneelissa olivat Mika Flöjt (Vihr.); Erkki Helistekangas (KD); Tuomo Juntikka (Kok.); Tuomas-Aslak Juuso (RKP); Markus Korjonen (Vas.); Hemmo Koskiniemi (PS); Katri Kulmuni (Kesk.); Johanna Ojala-Niemelä (SDP); ja Tapio Siirilä (SKP). Paneelin puheenjohtajina toimivat Seppo K. Aho ja Markku Heikkilä ja lisäksi tietoiskuja EU:n kannanotoista ja ohjelmista pohjoisessa tarjosi aluetiedottaja Tuomas Nousiainen Lapin Eurooppatiedotuksesta. 

Ehdokkaiden avauspuheenvuoroissa nousivat esille niin kaivosteollisuus, infrastruktuurihankkeet, Barentsin alueen kulttuuriyhteistyö kuin ympäristökysymykset. Lappilaisten yritysten mahdollisuuksiin osallistua Barentsin alueen suurhankkeisiin suhtauduttiin varauksellisesti. Hemmo Koskenniemi korosti, että Lapin pitää keskittyä yhteistyöhön lähialueiden kuten Murmanskin alueen ja Karjalan kanssa sekä suomalais-ugrilaiseen kulttuuriyhteistyöhön. Katri Kulmuni puolestaan korosti koko arktisen alueen merkityksen nousua kansainvälisessä politiikassa ja totesi, että Suomella ja Lapilla on osaamista, joka luo uusia mahdollisuuksia.

Johanna Ojala-Nimelelä ilmaisi huolensa nimenomaan mahdollisuuksien ohi valumisesta ja mainitsi esimerkkeinä Kemin tappion rautamalmikuljetuksia koskevassa kisassa Narvikille. Vasemmistopuolueiden sekä Kristillisdemokraattien edustajat korostivat ennen kaikkea ympäristöuhkien minimoimista ja ihmisten hyvinvoinnin huomioimista. Tuomo Juntikka ja Tuomas-Aslak Juuso korostivat yrittäjien toimintaedellytysten tukemista, jonka he puolestaan katsoivat johtavan lappilaisten elämisen ja toimeentulon edellytysten parantumiseen. Vihreiden Mika Flöjt puolestaan peräänkuulutti Venäjä-yhteistyön parempaa koordinointia ministeritasolta lähtien sekä Salla-Kantalahti radan rakentamisen tuomista voimakkaammin kansalliselle agendalle. Kokonaisuudessaan ehdokkaat pitivät tärkeänä Barentsin alueen ja pohjoisten kysymysten esillä pitämistä lappilaisten kansanedustajien toimesta. Seitsemältä edustajalta tullaan vaatimaan yhteistyötä yli puoluerajojen, jotta ääni saadaan riittävästi kuuluviin.

Barentsin alueen suurhankkeet luovat ahneuden ilmapiirin?

Yleisökysymys sai ehdokkaat pohtimaan Barentsin alueeseen usein liitettävää luonnonvarojen hyödyntämistä ja sen johtamista suoranaiseen ahneuden ilmapiiriin. Mika Flöjt totesi, että huomiota pitäisi keskittää suurhankkeiden varjossa oleviin pieniin ja keskisuuriin projekteihin esimerkiksi energiatehokkuuden alalla, joissa Lapin pk-yrityksille voisi olla todellista tarttumapintaa. Tuomo Juntikka haastoi lappilaisia korkeakouluja suuntaamaan tutkimusta ja koulutusta ja tutkimusta niille aloille, joilla on aitoja tarpeita. Myös Johanna Ojala-Niemelä näki Lapin yritysten olevan useimmiten liian pieniä suurhankkeiden näkökulmasta, ja tarjosi ratkaisuksi kansainvälisesti kilpailukykyisten klustereiden rakentamista. Yhtä mieltä ehdokkaat olivat siitä, että olennainen osa luonnonvarojen hyödyntämistä on vastuullisuuden ja kestävän kehityksen periaatteiden noudattaminen. Tapio Siirilä toivoi keskustelun ohjaamista enemmän ihmisten edun ja hyvinvoinnin suuntaan pelkän yritysten mahdollisuuksien pohtimisen sijaan.

Konkreettisia ehdotuksia tulevaan hallitusohjelmaan

Paneelin aikana puheenjohtajat selvittivät myös ehdokkaiden omakohtaisia kokemuksia Barentsin alueesta. Suurin osa heistä oli vieraillut Murmanskissa ja Kirkkoniemessäkin yli puolet. Lisäksi äänestettiin vallassa olevan hallituksen arktisen politiikan onnistumisesta ja mielipiteet noudattelivat nykyisiä hallitus-oppositioasetelmia. Sen sijaan yleisesti ottaen suomalaista Venäjä-osaamista kaikki ehdokkaat pitivät toistaiseksi riittämättömänä. Viisumivapauden edistämistä kannatettiin laajalla rintamalla samoin kuin Arktisen huippukokouksen järjestämistä ja EU: arktisen informaatiokeskuksen perustamista Rovaniemelle.

Jotta paneeli ei olisi jäänyt pelkäksi puheeksi, ehdokkaita pyydettiin nimeämään konkreettisia ehdotuksia Barentsin alueeseen liittyen, jotka heidän mielestään tulisi kirjata seuraavaan hallitusohjelmaan. Johanna Ojala-Niemelä ja Hemmo Koskiniemi olivat samoilla linjoilla kansallisen kaivosyhtiön perustamisen tarpeesta. Tuomo Juntikka puolestaan haluaisi hallitusohjelman osaksi erityisen Barentsin alueen toimintaohjelman, jossa selkeästi määriteltäisiin tavoitteet ja toimenpiteet tuleville liikenne- ja logistiikkahankkeille sekä yritysten toimintaedellytysten kehittämiselle. Tuomas-Aslak Juuso ja Mika Flöjt painottivat molemmat perinteisten elinkeinojen kuten poronhoidon toimintaedellytysten turvaamista.

Yleisön kysymyksen pohjalta ehdokkaat haastettiin myös pohtimaan Barentsin alueen ihanne- ja kauhuskenaarioita 20 vuoden säteellä. Vihreiden Flöjt maalaili ihanteeksi ydinvoimasta vapaan vyöhykkeen, jossa kansojen välinen yhteistyö johtaisi aina arktisen rauhan olympialaisiin asti. Myös Katri Kulmuni korosti ihannekuvassaan kansainvälistä yhteistyötä ja elinvoimaista Lappia, jossa ihmiset haluavat elää ja voivat hyvin. Kaiken kaikkiaan kauhuskenaariona nähtiin Lapin ja koko Barentsin alueen ajautuminen luonnonvarojen riiston kohteeksi. Markus Korjonen suuntasi katseensa useiden sukupolvien päähän ja korosti vastuullista luonnonvarojen hyödyntämistä, jottei alueesta synny ihmisistä autiota reservaattia.

Lopuksi kansanedustajaehdokkaat haastettiin muotoilemaan ensimmäinen pohjoisia erityiskysymyksiä käsittelevä lakialoite mahdollisen tulevan eduskuntauran varalle:

• Erkki Helistekangas (KD): Venäjä-yhteistyön parantaminen
• Hemmo Koskenniemi (PS): Suomalais-ugrilaisen kulttuuriyhteistyön parantaminen ja pienyhteisöjen tulevaisuuden turvaaminen
• Johanna Ojala-Niemelä (SDP): Pysyvän sihteeristön perustaminen Arktiselle neuvostolle
• Katri Kulmuni (Kesk.): Kansainvälisten rajat ylittävien palvelurakenteiden kehittäminen valtioiden raja-alueille mm. sosiaali- ja terveys, palo- ja pelastus sekä koulutuspalveluiden osalta.
• Markus Korjonen (Vas.): Selvitys hallintouudistuksesta Lapin itsehallinnon lisäämiseksi
• Mika Flöjt (Vihr.): Kaivosasetuksen oikeudenmukaistaminen tavalla, joka takaa yhteisöille suuremman päätösvallan
• Tapio Siirilä (SKP): Lapin itsehallinnon muotoileminen Grönlanti-Tanska mallin mukaiseksi
• Tuomas-Aslak Juuso (RKP): ILO 169-sopimuksen ratifiointi
• Tuomo Juntikka (kok.): Barents-ministeriön perustaminen


Ennen vaalipaneelin järjestämistä kaikille Lapin kansanedustajaehdokkaille lähetettiin teemaan liittyvä kyselylomake. Oheisessa esityksessä tiivistelmä kyselyn tuloksista: ThinkBarents kysely Lapin eduskuntavaaliehdokkaille.pdf