Barents-Cafe.jpg


Barents Cafe Venäjän talouden modernisaatiosta ja strategisista luonnonvaroista

Vuoden 2011 ensimmäiseen Barents Cafe -tilaisuuteen Arktiseen keskukseen 8. helmikuuta kokoontui aktiivinen joukko Venäjän talouden modernisaatiosta kiinnostuneita keskustelijoita. Tapahtuman alustajana toimi Rovaniemen ammattikorkeakoulun johtamisen yliopettaja, KTT Veikko Kärnä. Hänen alustuksensa painottui talouden modernisaation ja strategisten sektoreiden väliseen suhteeseen sekä niiden tarjoamiin mahdollisuuksiin Barentsin alueella. Kärnä totesi keskustelutilaisuuden aluksi, ettei Presidentti Medvedevin ajama talouden modernisaatio ole sinänsä uusi ilmiö, vaan läpi maan historian kulloisellakin johtajalla on ollut oma näkemyksensä Venäjän talousjärjestelmän rakenteesta. Uuden Venäjän ensimmäisen presidentin kaudella tämä transitiopolitiikka näkyi tavoitteena erottaa talous ja politiikka toisistaan. Vastaavasti Vladimir Putinin presidenttikausilla politiikan ja talouden keskinäinen vuorovaikutus jälleen syventyi.

Esitelmän ensimmäisessä osiossa Kärnä avasi presidentti Dimitri Medvedevin modernisaatio-ohjelman taustoja. Raaka-aineiden ja erityisesti öljyn korkean maailmanmarkkinahinnan ansiosta Venäjän talous kasvoi nopeasti koko 2000-luvun alun. Talouden riippuvuus raaka-aineista johti tilanteeseen, jossa yhteiskunnan rahavarat olivat riippuvaisia energian maailmanmarkkinahintojen kehityksestä. Energiavetoinen talousjärjestelmä jäi myös jälkeen teknologisessa kehityksessä verrattuna muihin nouseviin talouksiin ja länsimaihin. Tältä pohjalta kävi ilmi, että Venäjän täytyy uudistaa talouttaan vähemmän riippuvaiseksi energianviennistä saaduista tuloista. Korkean öljyn hinnan aikakaudella Venäjä oli maksanut valtionvelkansa, mutta valtionbudjetin riippuvuus markkinahintojen kehityksestä oli liian suurta, jonka seurauksena tarve talouden uudistamiselle oli ilmeinen. Modernisaatio-ohjelma aloitettiin jo 2006, mutta vuoden 2008 öljyn maailmanmarkkinahinnan romahtamisen seurauksena huomattiin, etteivät Venäjän omat rahat riitä sen toteuttamiseen.

Innovaatioprojektit tarjoavat mahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille

Kärnän mukaan Medvedevin johtaman talouden modernisaatio-ohjelman keskipisteenä on valtion strategisten yritysten voimakas yksityistämisen tarve ulkomaisen pääoman houkuttelemiseksi Venäjälle. Talouden uudistusohjelma rakentuu investointien, instituutioiden, infrastruktuurin ja innovaatioiden ympärille. Modernisaatio-ohjelman viitenä painopistealueena ovat energia, ydin-, bio-, avaruus- ja it-teknologia. Näitä modernisaatio-ohjelman painopistealueita toteutetaan innovaatioprojektien avulla joita on yhteensä 40. Medvedev on määrännyt jokaisen valtionyhtiön kehittämään oman innovaatio-ohjelman, jonka hyväksyy joko federaation hallitus tai virkamiehet. Yhtiöiden johtajat kantavat innovaatio-ohjelman toteuttamisesta henkilökohtaisen vastuun. Kärnän mukaan Medvedevin esittämät innovaatioprojektit tarjoavat suomalaisille yrityksille tilaisuuden päästä mukaan Venäjän talouden modernisaatio-ohjelman avaamiin mahdollisuuksiin. Erityisesti korostuvat energiatehokkuuteen ja -säästöön tähtäävät projektit.

Modernisaatio-ohjelman myötä myös lakia strategisista sektoreista tarkistetaan. Tässä laissa määritellään ne sektorit, joilla ulkomaalaiset saavat toimia, tai joilla toimiakseen ulkomaalaisten on saatava erikoislupa. Vuonna 2008 voimaan astuneeseen lakiin on kirjattu 42 strategista toimialaa, jotka on jaoteltu viidelle eri sektorille. Mahdolliset muutokset koskevat tarkennusta ”ulkomaisen” käsitteeseen, pankkien ja rahoituslaitosten sekä esimerkiksi meijereiden ja juustoloiden poistamiseen strategisten sektoreiden listalta. Luonnollisten monopolien, joihin kuuluvat muun muassa öljyn ja kaasun kuljetukset, liittovaltion strategiset mineraalivarannot ja niiden etsintä mannerjalustan alueella, asema ei tule modernisaatio-ohjelmassa muuttumaan.

Modernisaatio-ohjelman vaikutukset näkyvät myös Barentsin alueella

Barentsin alueen kehitykselle talouden modernisaatio-ohjelma tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia. Varsinkin presidentin ukaasin myötä alueellisen tason on ryhdyttävä toteuttamaan innovaatio-ohjelmaa. Toinen mahdollisuus tarjoutuu laivanrakennusteollisuudessa, joka ei kuulu sotalaivateollisuutta ja ydinkäyttöisiä jäänmurtajia lukuun ottamatta strategisiin sektoreihin sekä kaivosteollisuudessa laitetoimitusten muodossa. Kaasu- ja öljyteollisuus tarjoaa Kärnän mukaan suomalaisille lähinnä alihankkija-asemaa yhdessä norjalaisten kanssa. Tässä suhteessa Shtokmanin päätös ei näyttäydy ratkaisevana, vaan myönteinen päätös olisi lähinnä bonus alueen taloudelle. Modernisaatio-ohjelma tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden rakentaa rajan ylittävää yhteistyötä, mutta se ei muuta Venäjän kaupan tosiasioita, eli henkilökohtaisten suhteiden tärkeyttä niin alueellisella kuin liittovaltion tasolla. Kärnän mielestä pk-yritysten etabloituminen tarvitsee välittäjäorganisaatioiden ja suurten jo Venäjällä toimivien yritysten tukea.

Barentskeskuksen toimitusjohtaja Martti Hahl: suomalaisten lähdettävä Venäjän tarpeista

Kommenttipuheenvuorossaan Barentskeskuksen toimitusjohtaja Martti Hahl korosti venäläisten tarpeiden huomioon ottamista. Hänen mukaansa talouden modernisaatio-ohjelma on tiekartta, josta nämä tarpeet ovat havaittavissa. Nykyisen poliittisen järjestelmän puitteissa alueiden tarpeet ovat johdettavissa liittovaltion tarpeista. Modernisaatioprojekteista tärkeimpänä Hahl näki kansallisen energian säästöprojektin, sekä vedenpuhdistamiseen liittyvät projektit. Yksityisasuntojen lämmitys nousi esiin konkreettisena esimerkkinä; asunnoista löytyy patterit, mutta ei termostaatteja, joilla lämmitystä säädellään. Hänen mielestään suomalaisten tulisi keskittyä näihin sektoreihin ja unohtaa öljy- sekä kaasusektori ja ydinenergian kehitys. Hahlin mukaan venäläisillä on kyllä halua uudistaa talouttaan, mutta ongelmana on oikeiden rahoitusinstrumenttien löytäminen. Suomalaisten tulisi esittää valmis rahoitussuunnitelma jo yhteistyöstä neuvoteltaessa.

Yleisöpuheenvuoroissa nostettiin esille muun muassa suhdetoimintaketjujen tärkeys suomalaisyritysten yhteistyössä Venäjälle. Hyvien suhteiden luomisessa korostettiin muun muassa suomalaisen valtiojohdon aktiivisuuden tarvetta. Keskustelussa todettiinkin, että lappilaisten toimijoiden on oltava aktiivisia muun muassa ulkoministeriön suuntaan, jotta Pohjois-Suomen ja Barentsin alueen tarpeet tulevat varmasti esille Suomen ja Venäjän välisissä korkeantason keskustelupöydissä. Lisäksi keskustelussa pohdittiin muun muassa korkeakoulujen roolia Barentsin alueen yhteistyössä. Esille nostettiin kysymys siitä, pitäisikö pohjoissuomalaisissa korkeakouluissa pohtia fokusoitumista aloille, joilla Barentsin alueella on erityistä osaamisen tarvetta.



Barents Cafe pikagallup: suomalaisia yrityksiä kannustettava etabloitumaan Venäjälle

Tilaisuuden pikagallupissa kysyttiin osallistujilta muun muassa kuinka Suomessa ja eritysiesti lapissa voitaisiin edistää Venäjän talouden modernisaatiota tai onko Suomella siinä ylipäätään mitään tehtävissä. Eniten kannatusta sai ajatus kannustaa suomalalaisia yrityksiä rohkeasti etabloitumaan Venäjälle. Myös lähialue- ja korkeakouluyhteistyön lisääminen nähtiin hyödylliseksi.

Kysyttäessä millä toimialoilla lappilaisille yrityksille lähivuosina avautuu eniten mahdollisuuksia viedä osaamistaan Venäjälle, useimmin mainituiksi tulivat infrastruktuurin rakentaminen, kuten talon rakennus, sekä kaivosteollisuus. Lisäksi vastaajille esitettiin väittämä, että Venäjä talousongelmineen on liiankin hallitsevasti esillä keskustelussa Barentsin alueen yhteistyöstä. Vastaukset hajaantuivat laajalti, ja osa vastaajista oli väittämän kanssa jokseenkin samaa mieltä, mutta suurin osa kuitenkin täysin tai jokseenkin eri mieltä.