Barents-Cafe.jpg


Kansainvälinen Barents Cafe Levin maisemissa

Levi_paneeli.jpgBarents Cafe aihepiiristä Barentsin alueen kehitys 1990 ja 2000-luvuilla järjestettiin 6.5.2011 Levillä Barentsin alueen journalisteja kokoavan Barents Press International Annual Meeting - tapahtuman yhteydessä. Tapahtuma keräsi kokonaisuudessaan noin 100 tiedotusvälineiden edustajaa Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Venäjältä. Barents Cafessa kuultiin kahvikuppien ääressä aluksi näkökulmia kunkin maan edustajalta Barentsin alueen kehitykseen.

Tilaisuuden avasi ThinkBarents -hankkeen tutkimuspäällikkö Regis Rouge Oikarinen korostamalla Barentsin alueesta käytävän dialogin tärkeyttä - toimittajien erityistä roolia unohtamatta. Tiedon välittäminen Barentsin alueesta ja sen kehityksestä ymmärrettävässä muodossa on sekä hankkeen että toimittajien keskeinen tehtävä.

Pessimismiä vai optimismia?

Professori Ulf Wiberg Uumajan yliopistosta esitteli omassa puheenvuorossaan näkemyksiä Ruotsin Barentsin alueen haasteista ja tulevaisuuden näkymistä. Suurimmat ongelmat alueella liittyvät väestön vähenemiseen ja aluetta uhkaavaan taloudelliseen, sosiaaliseen ja poliittisen marginalisaatioon. Alue taistelee Ruotsissa voimakasta ”urbaania trendiä” vastaan. Alueen suurimpina potentiaaleina Wiberg puolestaan piti raaka-aineiden saatavuutta, ainutlaatuista luontoa ja hyviä rajat ylittävän yhteistyön mahdollisuuksia. Viisasten kivi pitäisikin löytää siihen, kuinka nämä potentiaalit saadaan käännettyä todellisiksi alueen imagoa parantaviksi ja houkuttelevuutta lisääviksi käytännön toimiksi.

Norjan Barentsin alueen edustajana johtaja Guri Hanssen (Nordic information office North Norway) maalasi ruotsalaisia positiivisemman kuvan Norjan pohjoisimpien alueiden tulevaisuudesta. Muistissa olivat toki ajat ennen öljyä, jolloin aluetta leimasi vahva pessimismin tunnelma. Snøhvitin maakaasukenttä toi kuitenkin aivan uuden alun pohjoisimmalle Norjalle, jossa toki edelleen pidetään arvossa myös perinteisiä elinkeinoja kuten kalastusta ja poronhoitoa. Kaiken kaikkiaan usko tulevaisuuteen, uusien suurhankkeiden käynnistymiseen ja niiden tuomiin hyötyihin Norjan puoleiselle Barentsin alueelle on vahva.

Investointipäätösten kärsivällistä odottelua

Professori ja Johtaja Olga Buch (Arctic Center of Training Specialists) pohti puheenvuorossaan miksi Barentsin alueen yhteistyö on Luoteis-Venäjälle tärkeää. Tärkeimmiksi yksittäisiksi tekijöiksi hän nosti vakauden ja turvallisuuden, sosio-ekonomisen yhteistyön, hyvinvoinnin kokonaisvaltaisen edistämisen sekä kulttuuriyhteistyön ja matkailun kehittämisen. Buch esitteli norjalaista tutkimusta, jonka mukaan Venäjän Barentsin aluetta voidaan tarkastella kolmen skenaarion kautta. Kärjistettynä alueesta tulee joko suuri ja varakas öljykenttä, vakavien ympäristöongelmien leimaava alue tai suurten hankkeiden siirtymisestä johtuen unohdettu periferia. Professori Buchin mukaan tällä hetkellä tilanne näyttää siltä, että ei noudatella vain yhtä skenaariota. Suuria investointeja odotetaan ja niihin riittää vielä uskoa, mutta samalla huolehditaan myös perinteisistä elinkeinoista ja ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnista. Tärkein uutinen, jota alueella odotetaan, on luonnollisesti Shtokmanin kaasukenttää koskeva investointipäätös. Hieman väsymystä odottamiseen alkaa olla jo ilmassa, seuraavia uutisia odotellaan loppuvuodesta 2011.

Uskoa kaivosteollisuuteen – toiveita hallitusohjelmaan

Lapin Maakuntajohtaja Esko Lotvonen tarjosi kuulijoille katsauksen Suomen Barentsin alueen lähihistoriasta, nykyisyydestä ja tulevaisuuden näkymistä. Lotvonen näki menneet 15 EU-jäsenyysvuotta Lapissa melko positiivisessa valossa – paljon oikeansuuntaista kehitystä on saatu aikaan ja muun muassa yksityisen sektorin kasvu työllistäjänä on ollut erittäin tärkeä tekijä, joka on kompensoinut valtion työpaikkojen menetyksiä ja siten hyvinvoinnin säilymistä alueella. Erityisen voimakkaana kasvun alueella juuri Suomen Barentsin alueella näyttäytyy tällä hetkellä kaivosklusteri koko laajuudessaan. Lotvonen kommentoi puheenvuorossaan myös Suomen tämänhetkistä herkkää poliittista tilannetta ja totesi, että ollaan jälleen risteyskohdassa sen suhteen, kuinka pohjoiset kysymykset saavat painoarvoa hallitusohjelmassa ja valtakunnan politiikassa.

Viimeisen alustuspuheenvuoron piti viestintäpäällikkö Eeva Mäntymäki Kainuun maakunta-kuntayhtymästä. Mäntymäki esitteli Kainuussa käynnistettyä uutta, suurempaan alueelliseen päätösvaltaan tähtäävää hallintomallia. Muiden alueiden edustajat pitivät kokeilun hallinnon tehokkuuteen ja innovatiivisuuteen positiivisesti vaikuttaneita tuloksia kiinnostavina myös omien alueidensa kannalta.

Yleisökeskustelussa tuotiin esille muun muassa alkuperäiskansojen äänen kuuluvuus Barentsin alueen tulevaisuuden suunnitelmia tehtäessä. Panelistit vakuuttivat yhteistuumin, että kaikkien, erityisesti maankäyttöä koskevien, isojen päätösten yhteydessä on luonnollista ja ensiarvoisen tärkeää ottaa huomioon myös saamelaisedustajien näkemykset. Kaiken kaikkiaan paneelin lopputulemana voitiin todeta, että Barentsin alueella jo olevia yhteistyörakenteita tulee edelleen vahvistaa, jotta vallalla olevasta kiinnostuksesta Barentsin aluetta kohtaan hyödytään alueella mahdollisimman paljon. Tiedossa olevien mahdollisuuksien kääntäminen konkretiaksi sekä yleisen näkyvyyden ja positiivisen imagon vahvistaminen vaatii alueilta enen kaikkea yhteisiä ponnistuksia.