Barents Cafe - Kulttuurimatkailu 19.10.2011
”Vanhoja polkuja, uusia reittejä”

Syksyn 2011 ensimmäinen Barents Café - tilaisuus järjestettiin keskiviikkona 19.10.2011 Arktisessa keskuksessa. Tilaisuudessa alusti Helsingin yliopiston uskontotieteen laitoksen emeritusprofessori Juha Pentikäinen otsikolla ”Vanhoja polkuja, uusia reittejä”. Professori Pentikäinen korosti lumettoman Lapin merkitystä Lapin kulttuurimatkailulle, sillä ennen vanhaan Lappiin tultiin aina kesäisin katsomaan keskiyön aurinkoa ja ainutlaatuisia maisemia sekä niihin liittyviä kulttuurikertomuksia (esimerkiksi Aavasaksan maisema – kesän maisema; Hiljainen, äänetön taide - kalliot, joilla on kasvot, pyhän merkit kivessä).

aavasaksan vaara.jpg Nykyisin vuoden kiertokulku on Lapin matkailun osalta jakaantunut
 kahteen sesonkiin; Levin alppihiihdon maailman cupista pääsiäiseen
 kestävään sesonkiin ja kesäajan hiljaiseen aikaan. 
 Sesonkien  tasaamiseen ratkaisuksi professori Pentikäinen esitti 
 kulttuurimatkailun nostamista merkittävämpään osaan. Hänen
 mukaansa Lappi on jaettavissa kahdeksaan eri Lappiin jotka
 muodostuvat erilaisten pyhien reittien pohjalle. Nämä kahdeksan 
 Lappia
professori Pentikäisen määrittelyssä ovat:

 1. Kuusamon Lappi (Vienan Kemi – Meri-Lapin Kemi)
 2. Kemin Lappi (Tervolan Pisalta – Lehtojärven Karhunnulkkiin)
 3. Akmeelin Lappi (Pyhänkasteen lampi – Nattasten tunturiryhmä )
 4. Päiviön Lappi (Tunturi-Lappi)
 5. Inari-Sevetti-Petsamo
 6. Turjan Lappi (Taatsijärvi – Neidonkurkkio – Alta – Vuoreija)
 7. Tornion Lappi (tutkimusmatkailijoiden ja seikkailijoiden Lappi)
 8. Laestadiukset (kolmen veljeksen veljessarjan jättämä perintö)

 Aavasaksan vaara (lähde: www.yko.fi)

Kahdeksan Lappia muodostaa yhdessä alueen, joka ylittää valtakuntien rajat maailman pohjoisimmissa osissa ja näin ollen edistää yhteistyötä Barentsin alueen valtioiden välillä.

Kommenttipuheenvuorossaan matkailututkimuksen professori Soile Veijola Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutista korosti kaiken matkailun olevan kulttuuria, sillä matkailemalla tutkitaan matkailua joka taas vastaavasti jatkaa kulttuurien perinnettä. Hänen mukaansa matkailuelinkeino mahdollistaa kulttuurimatkailukohteiden elämän. Professori Veijola varoitti kuitenkin kulttuurimatkan leimasta, mikä voi vierastuttaa matkailijoita. Hänen mukaansa kulttuurimatkailun markkinoinnissa tulisikin käyttää ihmisläheisiä termejä sekä kiinnittää huomiota matkailupalveluiden muotoilemiseen, jolloin korostuvat turvallinen sekä uskottava palvelu ja oppaan rooli.
Alustuksen ja kommenttipuheenvuoron jälkeisessä yleisessä keskustelussa nousi esiin opaskoulutus ja erityisesti kulttuurioppaiden kouluttaminen. Kulttuurimatkailun ytimeksi katsottiin ajan kanssa kulkeminen ja ns. ”kovan faktan tarjoaminen” pehmein keinoin, jolloin kieli- ja tietotaitoisen oppaan rooli korostuu entisestään. Kulttuuri nähtiin kuitenkin haasteelliseksi sen monimuotoisuuden vuoksi. Toisaalta kahdeksan Lapin nähtiin tarjoavan mahdollisuuden hotellien ohjelmapalvelujen puutteeseen.

Palautekyselyn yhteenveto

”Kulttuurimatkailu Lapissa - vanhoja polkuja, uusia reittejä” - palautekyselyyn vastasi 17 henkilöä. Vastanneista yhtä lukuun ottamatta kaikki olivat sitä mieltä, että kulttuurimatkailu tarjoaa loistavan mahdollisuuden kehittää yhteisiä matkailukohteita arktisella alueella. Puolet vastanneista näki, että kulttuurimatkailu mahdollistaa lähivuosina uusien työpaikkojen synnyn Lapissa. Kaksi kolmasosaa vastaajista oli sitä mieltä, että kulttuurimatkailu on myös tärkeä keino vahvistaa lappilaista identiteettiä.

Avoimissa vastauksissa tuotiin esille kuinka kulttuurimatkailu on jotain sellaista, jota olisi hyvä tehdä yhdessä myös eri alojen toimijoiden kesken; laaja-alaisesti ja avarakatseisesti asioita katsellen ja aitous muistaen. Kulttuurimatkailua pitäisi myös osata tuotteistaa ja myydä oikeille ryhmille kansainvälisyyttä korostaen. Eräs tilaisuuteen osallistuja korosti kuinka kulttuurimatkailu muodostuu kokemuksista, se on omakohtainen juttu mikä antaa uutta kokemusperää, matkaa tulevaisuuteen. Kriittisinä mielipiteinä tuotiin esiin kuinka nykyisellä toimintamuodolla kulttuurimatkailu on marginaalisen matkailijaryhmän tuote. Se on hieno ajatus, mutta kulttuurimatkailu pitäisi tuoda ihmisläheisemmäksi niille, jotka eivät tunne kulttuuria. Toisaalta eräs osallistuja pohti onko kulttuurimatkailu kaunis ajatus, mutta kuitenkin korkean riskin liiketoimintaa jolle ei välttämättä ole riittävästi asiakkaita.

Kahta osallistujaa lukuun ottamatta kaikki tilaisuuteen osallistuneet olivat täysin samaa mieltä tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että kulttuurimatkailua olisi kehitettävä yhdessä muiden Barentsin maiden kanssa. Yhden osallistujan mielestä Lapin tulisi kyllä kehittää kulttuurimatkailua, mutta enemmän omin voimavaroin.

Tilaisuuteen osallistujien mielestä kulttuurimatkailun kehittämisen kannalta Lapille tärkeimpiä voimavaroja ovat kulttuurimaisemat, elämäntyylit (esimerkiksi saamelaisuus) ja historialliset kohteet kuten Pyhätunturi.