Barents Café 18.1.2012 Median muutos ja pohjoinen näkökulma

Kuluvan vuoden ensimmäinen Barents Café -tilaisuudessa Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Mikael Pentikäinen alusti aiheesta ”Median muutos ja pohjoinen näkökulma”. Kommenttipuheenvuoron käytti Lapin yliopiston viestintäpäällikkö Olli Tiuraniemi. Juontajana toimi Arktisen keskuksen tiedeviestintäpäällikkö Markku Heikkilä, joka on aiemmin toiminut mm. sanomalehti Kalevan päätoimittajana. Tilaisuus osoittautui todella suosituksi, sillä paikalle saapui noin 90 kuulijaa ja aiheesta olisi riittänyt keskustelavaa pitempäänkin. Tilaisuuden järjestivät yhdessä Arktinen keskus ja ThinkBarents-hanke.

mp_yle.jpg
Mikael Pentikäinen. Lähde: YLE

Median muutos

Mikael Pentikäinen esitti luennossaan uuden median kahdeksan tärkeintä piirrettä:
  1. Medialta vaaditaan nopeutta aivan uudella tasolla. Ihmiset ovat tottuneet siihen, että tietoa on saatavilla nopeasti, etenkin kriisitilanteissa. Nopeusvaatimuksesta seuraa riski, että informaatio on epätarkkaa ja epäluotettavaa.
  2. Jokainen miestä on tiedonvälittäjä. Sosiaalinen media mahdollistaa sen, että kuka tahansa voi välittää tietoa.
  3. Median ansaintalogiikka muuttuu. Mainos- ja lukijatulot muuttuvat, kilpailu kansainvälistyy.
  4. Uutiskilpailun dynamiikka on muutoksessa. Millään yhdellä medialla ei ole enää hegemoniaa uutisvälityksessä.
  5. Eri medioiden rooli muuttuu. Verkon merkitys lisääntyy, kun taas radion, television ja lehtien vähenee. Lehtien rooli on yhä enemmän tuoda esiin uutisten taustaa ja ymmärrystä kokonaisuudesta.
  6. Valtiollisen ja riippumattoman median tasapaino muuttuu. Tämä nähtiin esim. arabikevään tapahtumissa. Suomessa Yleisradiolain uudistus koskee koko mediakenttää ja vahvistaa YLE:n kilpailuasemaa yksityisiin medioihin nähden.
  7. Sanomalehtien levikit muuttuvat, mihin vaikuttaa mm. arvonlisäveron muutos [toim. huom. sanoma- ja aikakauslehtien alv:n korotus nollasta yhdeksään prosenttiin].
  8. Toimittajan rooli muuttuu. Sananvapaus ja lähdekritiikki lisääntyvät.

Mitä median murros sitten merkitsee pohjoiselle? Pentikäisen mukaan vaikutukset kohdistuvat sekä tiedon välittämiseen että tiedon sisältöön. Verkko tuo runsaasti mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja tiedon välittämiseen.  Painetun median haasteena on erityisesti jakelu. Lehtien on vaikea menestyä ja ne joutuvat leikkaamaan toimituksiaan. Paine olisi siirtyä entistä enemmän digitaaliseen mediaan, mutta sitäkään kaikki eivät käytä. Pohjoisen asioiden esillä pysymisen kannalta alueen vahva lehdistön toiminta pitäisi taata.  Tiedon sisällössä pohjoisen strateginen merkitys kasvaa (mm. Koillisväylän mahdollisuudet) Suomi voi tehdä sijainnistaan Euroopan ja Koillisväylän välillä kilpailuedun. Esillä pidettäviä asioita ovat erityisesti henkinen ja kulttuurinen perintö, ympäristö ja haavoittuva pohjoisen luonto, matkailu, kaivokset, liikenne ja politiikka (mm. arktinen huippukokous Rovaniemelle). Päätoimittajan mielestä tehtävä välittää todellisempaa kuvaa pohjoisesta kuuluu myös Helsingin Sanomille.

Pohjoinen näkökulma

Olli Tiuraniemi toi puheenvuorossaan esille erityisesti Lapin mediakenttää ja näkökulmaa. Tiuraniemi pohti, onko toimittajan oltava lojaali omistajalle vai lukijoille, ja mikä on markkinavoimien vaikutus sananvapauteen. Lehdet elävät niin kauan kuin asiakkaat kokevat ne tarpeellisiksi. Voiko laatujournalismi tai asiakas siis pelastaa Lapin median? Kuluttajien muuttunut ajankäyttö ja lehtien alv:n korotus vaikuttavat leikkauksina toimituksissa, jolloin toimittajien kiire lisääntyy eikä työhön ehditä paneutua, mistä voi seurata lukijoiden luottamuksen väheneminen. Tiuraniemen mielestä tarvitaan media, jolla on maakunnallinen agenda. Mutta voiko lehti tai toimittaja yhtä aikaa olla Lapin äänenkannattaja ja vallan vahtikoira sekä vastata pörssiyhtiön vaatimuksiin? Pentikäinen vastasi, että journalisti voi olla lojaali ainoastaan lukijalle. Hänen mielestään kustantamisen ja toimituksen kulttuuri ja vapauden antaminen toimittajille on tärkeämpää kuin lehden omistuspohja, jonka kaikissa vaihtoehdoissa on hyviä ja huonoja puolia.

Yleisökeskustelu

Yleisön joukosta kysymyksiä ja kommentteja tuli laajalla skaalalla siitä mitä ja miten pohjoisesta tulisi lehdissä kirjoittaa. Seuraavassa poimintoja keskustelusta.

Kansanedustaja ja entinen toimittaja Simo Rundgrenin mukaan oikea kuva Lapista tai pohjoisesta välittyy, kun toimittajat ovat itse paikalla alueella. Lappi on alueellisesti hyvin erilainen ja paikallislehdillä on suuri merkitys identiteetille maakuntalehtiin verrattuna. Lapin kysymykset ovat myös kansallisia ja valtakunnallisen median pitäisi pystyä välittämään ne oikein. Toisaalta alueen näkemykset – joita mm. kansanedustajat edustavat – poikkeavat valtamedian näkemyksestä. Pentikäinen totesi, että lehtiyhteistyön (esim. Alma media) hyviä asioita ovat mm. osaamisen ja laadun lisääntyminen ja huonoja sisällön yhtenäistyminen. Hyviä puolia on kuitenkin enemmän kuin huonoja. Pentikäinen oli samaa mieltä siitä, että lehdistöllä on aina ollut suuri vaikutus identiteettiin ja hän pitää toimittajien läsnäoloa tärkeänä ja aikookin säilyttää HS:n aluetoimittajaverkostot sekä ulkomaan kirjeenvaihtajat. Lapin kansan uutispäällikkö Taru Salo puolestaan kertoi, että lehdellä on kattavat aluetoimitukset, kirjeenvaihtaja Murmanskissa sekä suomalaisen lehdistön ensimmäinen saamenkielinen toimittaja.

Musiikinopettaja Esa Tikkala ihmetteli, eivätkö toimittajan lojaaliuteen pitäisi ennen kaikkea kuulua sivistys ja kriittisyys. Pentikäisen mukaan lehden journalististen arvojen tulee olla lähtökohta. Vaikka toimittajan tehtävänä on kertoa totuus, tulee tunnustaa, että siihen ei kuitenkaan koskaan pystytä täysin.

Jaakko Rantaniemi piti HS:n ulkoasu-uudistusta osittain epäonnistuneena ja ihmetteli, miksei mallia otettu Kalevasta, jossa pääkirjoitus siirrettiin lehden loppuosaan ja etusivu pyhitettiin uutisille. Hänen mielestään printtilehdessä nykyaikana uutistarjonnan kokonaisvaltaisuus on tärkeämpää kuin mielipiteiden välittäminen. Pentikäinen totesi, että tutkimusten mukaan HS:n lukijat eivät halunneet tehdä vastaavaa muutosta.

Tiedeyhteisön edustajana Tiuraniemi kommentoi myös tieteestä tiedottamista, joka voisi hänen mielestään olla kattavampaa. Tietyt tieteenalat saavat lehdissä alaa, kun taas useat eivät. Lisäksi esim. Lapin yliopiston viime syksyn Tieteen päivistä tehtyjä tiedotteita ei julkaistu. HS:ssa tiedepolitiikka tulee esille, mutta entä muute tieteestä tiedottaminen? Pentikäinen kommentoi, että tieteestä kirjoitetaan muuallakin kuin varsinaisilla tiedesivuilla, sisältö kuuluu kaikkialle lehteen. Taru Salon mukaan Lapin kansassa ei ole erikseen tiedesivuja, mutta tieteen asiantuntijoita käytetään jatkuvasti, esim. lehden O-osan taustoittavissa jutuissa.

Pohjoisen etnografian professorin Juha Pentikäisen mielestä median pitäisi tuoda esille erityisesti Lapin henkistä ilmastoa ja pohjoista kulttuuria sekä äidinkieli- ja henkisyysnäkökulmia. Napapiirin pohjoispuolella on yli 200 kieltä ja niihin liittyvät kulttuurit ja perinteet. Professorin mielestä arktiset asiat ovat niin tärkeitä, että hän kysyi, olisiko syytä jopa palkata erikoistoimittaja. Mikael Pentikäinen myötäili ja sanoi, että sukukansojen asioiden on oltava esillä Suomen lehdissä. Hänen mukaansa kirjoittelu arktisista alueista yleisesti on lisääntynyt, mutta myös ohjelmallisesti asioita pitäisi pystyä seuraamaan.

Osallistujien palaute

Osallistujille esitettiin gallup-tyyliin yksi kysymys ja kaksi väitettä:
  1. Mitä pohjoisia aiheita tulisi käsitellä enemmän Helsingin Sanomissa? (valitse vaihtoehdoista 3 tärkeintä tai ehdota omaa)
  2. Lapin asiat ovat hyvin esillä valtakunnallisessa mediassa. (samaa vai eri mieltä)
  3. Lapin asioita käsitellään puolueettomasti valtakunnallisessa mediassa. (samaa vai eri mieltä)

Yhteenveto kyselyn tuloksista ja vapaista kommenteista tästä (pdf).

YLE:n uutinen aiheesta