Barents Café 13.12.2011 klo 18-19.45 Arktikum, Rovaniemi

Hyvin muokattu brändi voi tehdä Lapista entistä vetovoimaisemman

Johanna Ikäheimo, Lappi-brändityöryhmän puheenjohtaja kehui alustuksessaan aiheen olevan herkullinen, koska kaikilla on jokin mielipide ja sanottavaa asiaan. Asiaa valmisteleva työryhmä on heterogeeninen, ja se on ennen kaikkea lappilaisten työryhmä. Tavoitteena on, että brändin luominen on jokaisen lappilaisen asia.

Ikäheimon mukaan brändäys liittyy imagoon ka identiteettiin. Imago on ensimmäinen mielikuva asiasta, se muuttuu usein hitaasti. Identiteetti tarkoittaa sitä, millaisena alue halutaan nähdä. Usein alueen ulkopuolella tämä kuva on erialinen kuin sisäpuolella. Brändäys ei ole logoja, sloganeita tai markkinointia.  Työryhmän tavoitteena ei ole aikaan saada nopeaa muutosta.

Asiaa voi miettiä myös siltä kannalta, että entä jos Lappia ei olisi olemassa. Vastaukset kysymykseen ovat monenlaisia, jotka voivat liittyä esim. luonnonvaroihin, henkisiin resursseihin – sekä päähän että sydämeen. Brändäyksessä yritetään löytää lappilaisuuden ydin. Suomi-brändi toimii sateenvarjona Lappi-brändille. Matkailu-Suomella taas on oma brändinsä.

Tavoitteena seitsemällä työryhmällä brändäyksessä on, että kaikki törmäisivät brändiin. Tavoite on myös brndin omistettavuus, että kaikki kokevat sen omakseen ja voivat toivottaa toisilleen arjessaan vaikka ”arktista huomenta”. Brändin tulee olla myös luova ja motivoiva, että ihmiset muuttavat käytöstään brändin vuoksi. Mitä enemmän asiasta puhutaan, sitä parempi se on työryhmän kannalta, ja asia säilyttää mielenkiintonsa!

Kommenttipuheenvuoron esittänyt Tapani Niemi on mielestään tunnettu vastarannankiiski.  Hän kysyi, kenen brändistä puhutaan, kun puhutaan Lappi-brändistä? Matkailun vai teollisuuden? Puhutaanko savotta-Suomen uusinnasta vai tavallisten lappilaisten Lapista? Toisaalta hän pohti, onko olemassa yhden totuuden Lappia? Voidaanko asiat sovittaa yhteen brändin alle? Olemassa on myös modernin ja vanhan ristiriita. Lisäksi asiassa pitää erotta ulkopuolisten ja paikallisten käsitykset sekä imago, joka rakennetaan keinotekoisesti. Brändiä ei voi rakentaa tyhjän päälle, vaan se vaatii aikaa vuosia ja vuosikymmeniä.

Yleisessä keskustelussa nousi esiin mm. teollisuus ja mitä asioita brändin alle mahtuu. Lapissa on suurteollisuutta, kaivosteollisuutta, matkailuteollisuutta ja pk-teollisuutta eli Lappi ei elä erämailla. Kaivosteollisuuden elinikä on ehkä 30–50 vuotta. Kaivosteollisuus ei sovi Lappiin ja sen mielikuviin toistaiseksi. Toisen mielipiteen mukaan aluebrändi ei voi olla poissulkeva, vaan sen täytyy mahdollistaa kaikenlainen toiminta, myös eri elinkeinot, joita tarvitaan. Toisen mielestä brändiin sopivat ainoastaan yhteensopivat asiat, muuten sen rakentaminen vaikeaa. Pienten yritysten ongelmana yhteisen tavoitteen ja ”tarinan” puute. Ulkoinen mielikuva Lapista on kuitenkin positiivinen.

Lapin rajauksesta voidaan myös keskustella. Lappi on osa koko suomalaista mentaliteettia. Lappi on väri, musiikki, tuoksu, ei vain maantieteellinen alue.

Osallistujille esitettiin gallup-tyyliin yksi kysymys ja kaksi väitettä:

  1. Valitse kolme mielestäsi tärkeintä vetovoimatekijää Lapin imagon/maineen kannalta.
  2. Tällä hetkellä Lappiin liitettävät mielikuvat ovat kokonaisuudessaan hvyin myönteisiä ja Lapin brändin näkyvyys vahva ja elinvoimainen. (samaa - eri mieltä)
  3. Barentsin muut pohjoiset alueet / Lapit (Finnmark-Ruija, Ruotsin Lappi, Venäjän Lappi) kilpailevat yhä enemmän Lapin kanssa samoilla erottumistekijöillä. (samaa - eri mieltä)

Kyselyn tulokset (pdf)

Kuvia tapahtumista tästä